Cathy Glass - Cut

Palauduin Brittilästä onnellisesti, mutta oih ja voih kun on kirjoitukset rästissä pahemman kerran! Nyt en kuitenkaan ala koko maailmaa (köh, yhtä blogia) pelastamaan keskellä yötä, vaan painun nukkumaan. Sitä ennen kuitenkin avaan tarina-arkkuni ja satuilen tästä teoksesta hieman.

Kyseessähän on tosiaan kirjailija Cathy Glass, jolta aikaisemmin luin teoksen 'I miss Mummy' ja lupasin kovasti lukea lisää. No nyt on sen aika tullut sitten!
Koko nimeltäänhän tämä on 'Cut: The true story of an abandoned, abused little girl who was desperate to be part of a family' ja onhan se totuudenmukainenkin.
Tässä kirjassa tutustutaan Cathyyn hänen uransa alkuvaiheilla, kun hän otti ensimmäisen lapsen luokseen asumaan, ja mitä tapahtuukaan kun toinen lapsi löytää tiensä Cathyn kotiin. Dawn on kolmetoistavuotias pikkutyttö, joka käyttäytyy Cathyn ja tämän miehen seurassa moitteettomasti. Hän lähtee kouluun, tulee takaisin, tekee läksynsä, syö ja kommunikoi. Ainoa vain, että Dawn ei edes käynyt koulussa.
Pian huomataan tytön oikeasti tekevän aika pitkälti mitä vain haluaa, vaikka julkisivu sijaisperheelle onkin kunnossa. Asialle pitää tehdä jotain, ja Cathy koittaa keksiä uusia keinoja saada Dawn kuriin. Ongelmia kuitenkin alkaa kasaantua, kun saadaan selville Dawnin kävelevän unissaan, menneisyydestä ja osallisuudesta onnettomuuteen, itsensä satuttamisesta ja kaveripiirin vaikutuksesta muuten niin herttaiseen tyttöön.
Onko mitään keinoa helpottaa elämää kolmetoistavuotiaalle tytölle, joka selkeästi on kärsinyt elämässään liikaa? Ja mitä niin pahaa on hänen menneisyydessään tapahtunut, että Dawn tuntee tarvetta paeta matkalla psykiatrille? Kukaan ei tiedä missä Dawn oli 5-9 vuotiaana, ja mikä on niiden tapahtumien vaikutus nykypäivään? Itsemurhayrityksen jälkeen näihin kysymyksiin aletaan paneutua tosissaan,,,

Vaikka en kirjaa pitänytkään yhtä hyvänä kuin aikaisemmin lukemaani, oli tämäkin silti ehdottomasti lukemisen arvoinen teos (vaikka meinasinkin aina välillä käydä potkaisemassa joitain hahmoja...). Tapaus herättää sympatiat ja koko kirjan lukemisen ajan säilyi jännitys siitä, miten tytön loppuen lopuksi käy.
Kieli on tässäkin helppoa ja sujuvaa, joten mikään englannin mestari ei tarvitse olla näistä nauttiakseen.
Käsittääkseni tämä kirja kirjoitettiin ennen tuota 'I miss Mummy'a ja sen kyllä huomaa tekstistä. Tässä oli joitain pieniä epäloogisuuksia, jotka aluksi jäivät jonnekin huutelemaan ja muistuttelemaan olemassaolostaan, mutta nekin pienet vihreät miehet äänineen katosivat hyvin nopeasti tarinan edetessä.
Pidin tästäkin, vaikkakin enemmän tuosta toisesta. Jatkan ehdottomasti Glassin tuotannon koluamista!

Lisäähän on tosiaan luvassa hurjalla tahdilla, joten pysykäähän näköetäisyydellä!