Cathy Glass - I miss mummy

Löysin Waterstone’silta oman osionsa surkeille elämäntarinoille, joka sisältää mm. Torey Haydenin ja David Pelzerin. Koska koen tämän tyyliset tarinat erittäin mielenkiintoisiksi, en voinut vastustaa kiusausta, vaan laitoin silmät kiinni ja tökkäsin kirjailijaa.
Onnetar suosi Cathy Glassia ja teokseksi osui I miss Mummy.

Kirja kertoo pienestä ja söpöstä 4-vuotiaasta Alicesta, joka tutustuu Cathyyn joutuessaan sijaisperheeseen. Vaikka Cathy on kokenut sijaisvanhempi, ja tottunut katselemaan kauheista oloista tulleita lapsia, ei hän löydä pienen Alicen huostaanotolle syytä lainkaan. Vaikka tyttö on kokenut kovia, hänestä on huolehdittu hyvin. Pikku hiljaa syyt alkavat sevitä…


Kirja on ensimmäinen, jonka olen saanut luettua englanniksi kokonaan alusta loppuun. Yleensä mielenkiintoni loppuu viimeistään puolivälin ylitettyäni ja kirja jää valitettavasti kesken. Tämä kuitenkin muodosti poikkeuksen: luin kirjan ja luin sen nopeasti. Sanakirjaa tarvittiin, mutta se ei ollut välttämätöntä. Kieli oli helppoa ja tarina oli erittäin mielenkiintoinen!
Teos muistuttaa erittäin paljon Torey Haydenia, vaikkakin eroavaisuuksia löytyy. Eräs hippiystäväni, kutsutaan häntä kirjaimella L, kritisoi Haydenia siitä, että ne ovat liian synkkiä ja surullisia. Tässä asiassa I miss Mummy eroaa joukosta. Vaikka aihe on vakava, ja kirja ei ole erityisen positiivinen, ei tässä silti ole Haydenin synkkää painostavaa pilveä varjostamassa kaikkia kohtauksia. Myös loppu oli varsin positiivinen ja kirja jätti hyvän mielen.


Pidin tästä erittäin paljon, ja sen seurauksena Suomalainen kirjakauppa vastaanotti tänään tilaukseni kolmesta muusta Cathy Glassin kirjasta! Ehkä nekin päätyvät tänne joku yö…