Hipsin jonkin aikaa sitten testailemaan uudemman kerran maakuntakirjastomme kaukolainauskäytäntöjä ja onnellisena sain Myrskyn käteeni, ihme kyllä, jo seuraavana päivänä! Kirja oli nopeasti luettu, sillä teksti on yhtä helppolukuista kuin mitä Tiilikan esikoisteoksessakin. Tarina oli mielenkiintoinen ja niin sanotusti ahmittava, sillä Tiilikan kirjat tuntuvat aina pituudeltaan loppuvan kesken. Toisin kuin Anna Karenina, joka vainoaa minua edelleen yöpöydältäni käsin.
Myrsky on nuoren tytön ajelehtimista ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa selviämistä. Myrsky jättää opintonsa kesken ja lähtee muualle etsimään jännitystä elämäänsä. Muuksi osoittautuu ulkomaalaistaustainen rikollinen Marek ja uudeksi tukikohdaksi ränsistynyt ja valloitettu talo. Yhdessä tehdään keikkaa, kiskotaan huumeita ja maataan lattialla. Asioiden edetessä tuntui hetken, että Myrsky olisi vihdoin löytänyt itselleen oman paikkansa, mutta voiko asiat järjestyä niin helposti? Hiljalleen kaaos palaa Myrskyn elämään, eikä entiseen kohta ole enää paluuta.
Vaikka kaksisuuntaista mielestäni varsin realistisesti kuvataankin, en pitäisi tätä tietokirjana sairaudesta, vaan lähinnä viihdyttävänä kuvauksena sairauden yhdestä mahdollisesta ilmenemismuodosta. Aihe on tärkeä ja saa toivottavasti tätä kautta enemmän huomioa ja ymmärrystä. Vaikka odotukseni olivatkin kovat, en joutunut pettymään teokseen. Päin vastoin, aion jopa lukea tämän uudelleen! Blogger ei tänään halunnut näyttää teille kuvaa, mutta selätinpäs sen viimein (Bloggerin kuvasysteemit tuntuvat huononevan päivä päivältä enemmän). Tosin se ei ilman taistelua tapahtunut. Juha Vuorista lainatakseni: Olé!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti